Tuolta minusta tuntuu, kun liikuntatauon jälkeen saa taas itsensä liikkeelle. Eilinen sauvakävely jäi viimeisten joululahjaostosten jalkoihin, mutta tänään kävin juoksemassa.
Iltapäiväksi olin varannut hieronnan ja kerrankin se osui oikeaan saumaan. Jo eilisillasta lähtien varsinkin yläselkä oli tuntunut ahtaalta. Reilun viikon lähes täysliikkumattomuus alkoi jo tuntua kropassa, uskoisin. Hierojakin sanoi, että lihakseni eivät ole olleet näin jumissa miesmuistiin. 45 minuuttia hierontapedillä teki kuitenkin ihmeitä. Hierontapäivänä ei kai suositella kehoa hirveästi rääkättävän ja oli aika lähellä, että olisin ajanut bussilla salin ohi ja oman peiton alle. Kun olin pakannut kamat mukaan, niin ajattelin, että käyn kuitenkin katsomassa, miltä tuntuu. Tuntui tosi kivalta vetää vaihteeksi juoksucaprit jalkaan, kun on ehtinyt jo tottua vähän paksumpaan vaatetukseen. Tavoitteena oli juosta tunti sillä vauhdilla, mikä hyvältä tuntuu. Lämmittelyn aikana sykemittarini näytti ihan omiaan. Kevyen hölköttelyn aikana syke oli 160 paikkeilla, kun todellisuus oli 120-130. Kun kroppa tuntui lämmenneen, niin ajattelin, että jos mittari kerran näyttää tuollaisia lukemia, niin juostaan sitten vähän lujempaa. Todennäköisesti kyse oli vain siitä, että en ollut kastellut sykevyön antureita riittävän hyvin, koska hikoamisen jälkeen lukemat alkoivat vastata tuntemuksia. Polarin sykevyön anturit alkavat olla jo aika kuluneet. Juoksin siis vk-ala -sykkeillä, kuuntelin musiikkia ja katsoin edessä olevaa telkkaria ilman ääntä. Juoksumatolla juokseminen on pääasiassa aika tylsää! Tunnin lenkki tuntuu matolla tosi pitkältä, kun taas ulkoilmassa "ei juuri miltään". Puolen tunnin kohdalla alkoi soida Bruce Springsteenin Badlands ja jalat alkoivat vaatia kovempaa vauhtia. Vedin tuon lisäksi kaksi muutakin kappaletta 8,5 km/h -intervalleilla, kun perusnopeuteni oli 7,0 km/h:ssa. Juokseminen tuntui hyvältä, vaikka alaselkä ja sen myötä polvi hieman kipuilevat. Selässä on on joskus ollut iskiastyyppistä vaivaa ja joskus se vähän muistuttelee itsestään. Keskivartalon lihaskunnosta on tärkeää pitää huolta, erityisesti syvistä lihaksista. Annan tänään vielä selälle lämpö- ja polvelle kylmähoitoa, joten jospa se siitä helpottaisi. Tämänpäiväinen lenkki numerointa:
Aika: 1:00:05
Matka: 6,99 km
Keskisyke: 169
Maksimisyke: 193
Juoksun päälle kävin vielä tekemässä salin puolella punnerrushaasteen viidennen viikon ensimmäisen päivän toistot. Sarja oli 17+19+15+15+30. Viimeisen maksimisarjan minimimäärä olisi ollut 20, eli ihan hyvin jaksoin tauon jälkeen punnertaakin. Vaikka jaksoin rutistaa tällä kertaa hyvin, iski minuun joku ihmeellinen epäusko, että ikinä voisin punnertaa putkeen 100 kertaa suorin vartaloin. Totta kai minä pystyn, kun vain harjoittelen tarpeeksi!
Polven ja selän juilimisesta huolimatta kävelin hyvillä mielin pois salilta. Jotenkin loskainen kelikään ei keljuttanut yhtä paljon kuin aiemmin päivällä. Ilmakin tuntui jotenkin lämpimämmältä. Kyllä liikunta tekee hyvää! :)
Nyt menen lämmittämään kauratyynyn ja juomaan sen seurassa mukillisen teetä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti olis kiva! ;)