lauantai 22. syyskuuta 2012

Erilainen valmistautuminen

Ottaen huomioon, kuinka moneen urheilutapahtumaan olen viime vuosina tapahtunut, on aika yllättävää ja erityisen onnekasta, että aikaisemmin en ole joutunut jännäämään (saati jättämään väliin) osallistumista sairauden vuoksi. 

Kuten jo Varala-maratonin yhteydessä oli puhetta, syksy on flunssa-aaltojen luvattua aikaa. Maanantaiaamuna heräsin kurkkukipuun, jonka toivoin menevän pian ohi. Eipä se mennyt, vaan kurkkukipua seurasi yskä ja pää täynnä räkää. Kuumetta ei noussut, joten alkuviikosta oli "pakko" mennä töihin. Tottakai, jos olisin sairastunut kunnolla, olisin jäänyt kotiin, mutta en kehdannut jättää työkavereita pulaan erään lähestyvän deadlinen kanssa. Kävin siis sisukkaasti töissä, mutta työpäivän jälkeen oli melko jyrätty olo. Onneksi yskä ei vaivannut yöllä, joten sain nukuttua kunnolla. Alkuviikon aikana sain työt hoidettua siihen pisteeseen, että keskiviikkoiltana ajattelin, että torstaiksi jään lepäämään. No, torstaiaamuna olo olikin sitten niin paljon parempi, etten kehdannut jäädä kotiin. (Myönnän kyllä, että minulla on ongelma, että olen ehkä vähän liian uskollinen työnantajalleni, tai työkavereilleni, itseni kustannuksella.)

Näillä varustautuneena huomenna Keskutorille

Viikon kuluessa on mietityttänyt melkoisen paljonkin, että pääsenko osallistumaan Tampere puolimaratonille - ja kannattaako se. Pahimpien oireiden jälkeen on ollut kolme tervettä päivää, jonka uskon riittävän. Lähtökohdat juoksuun eivät ole parhaat mahdolliset. Lihakset tuntuvat väsyneiltä. Lähden matkaan kuunnellen kroppaa erityisen herkällä korvalla. Rahan menetyksen takia minulla ei ole tarvetta osallistua, koska työnantajani on maksanut osallistumisen. Kuitenkin ehkä juuri sen takia, että mukana on yli kaksikymmentä aivan loistavaa työkaveriani, niin en millään tahtoisi jäädä pois. Lisäksi juoksun reitti kulkee ihanissa ja minulle vuosien mittaan kovin rakkaiksi käyneissä Tampereen keskustan maisemissa. Tuo reitti taisi alunperin olla se sytyke, että buukkasin itselleni syyskuulle kaksi puolikasta. Varalaa en tietenkään voinut jättää väliin, koska siellä oli mukana blogiystäviäni. ;) 

Tässä vaiheessa kelin mukainen vaatetus tuottaa vielä päänvaivaa. Huomiseksi on luvattu kylmää, sateista ja tuulista. Tällä kertaa luulisin, että vaarana ei pitäisi olla liian lämmin vaatetus. Vedenpitävissä vaatteissa en kuitenkaan lähde juoksemaan. Enköhän minä huomiseksi jotain keksi. :)

Olenko täysi uuno, kun lähden juoksemaan? Pitäkää peukkuja!

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä, ja onnea matkaan. :)

    VastaaPoista
  2. Täältä myös paljon tsemppiä ja muista todellakin kuunnella kroppaa ettei tule mitään vaivoja perään mm. sydänpussin tulehdus on vaarana!
    Uskon että aikuisena ihmisenä kyllä tiedät voimasi, joten oikein ihania juoksuja!

    VastaaPoista
  3. Minäkin juoksisin, kun vaakakupissa on niin paljon muita itselle arvokkaita asioita. MUTTA kuten edellä, tarkasti kroppaa kuunnellen ja kunnonmukaisella vauhdilla. Hyvää juoksua!

    VastaaPoista
  4. Kiitokset tsempeistä! Ne lämmittivät matkan aikana. :)

    VastaaPoista

Kommentti olis kiva! ;)